Viime päivinä on asuinrakennusten katoilta tiputettu lunta niin kaupunkien keskustoissa kuin myös pientalovaltaisilla alueilla. Lunta onkin kertynyt katoille useita kymmeniä senttejä. Keskustojen kivitalojen osalta on lumikuorman ohella usein kysymyksessä kadulla kulkevien ihmisten turvallisuus. Mutta milloin pitää olla huolestunut lumen kattorakenteelle aiheuttamasta kuormituksesta?
Lunta on nyt todella paljon, jopa enemmän kuin paljon puhuttuun miesmuistiin. Jos koko Suomea peittää keskimäärin 70 cm:n lumikerros, on lumen paino noin 25 miljardia tonnia. Jos siihen sitoutuu ennen maahan imeytymistä vettä, nousee paino noin kaksinkertaiseksi. Tästä ei vaan oikein ole täsmätietoa. Eräs asiantuntija-arvio olikin, että tämä valkoinen massa saattaa painaa keväällä jopa 70 mrd tonnia. Jos tämä lumi olisi kertynyt ainoastaan asuintalojen katolle, olisi katoilla lunta yli 600 metriä. Mutta, jo vanhan kansan viisauskin sanoo, että jos lunta sataa katolle, sataa sitä maahankin. Niinpä lumikuorma on jakaantunut kohtalaisen tasaisesti. Vaikka lumen vesimäärä onkin nyt varsin pieni – siis vain kymmenisen prosenttia – saattaa se lumimäärän vielä karttuessa ja kostuessa kevään aikan vastata jo noin neljännestä Suomen järvien kokonaistilavuudesta.
Katto kestää - periaatteessa
Suomessa kattorakenteiden yleisin mitoitus on 180 kg/m2, mikä tarkoittaa, että kevyttä pakkaslunta voi olla katolla jopa pari metriä, sillä nyrkkisääntö on, että kymmenen senttiä lunta vastaa yhtä senttiä vettä. Näin ollen kosteaa lunta voisi olla katolla jopa 90 senttiä. Kuten kaikki sohjoa pihalta kolanneet tietävät, painaa 20 cm märkää lunta varmasti enemmän kuin vastaava kerros pakkaslunta. Siis, jos katolla oleva lumi olisikin täyttä vettä, käytännössä jäätä, niin silloinhan lunta saisi olla vain parikymmentä senttiä, kun jään ominaispaino on noin 0,9 kg/dm3.
Lumihan on hyvä eriste ja kautta aikain on pakkaslunta lapioitu sokkelin viereen pitämään kylmää loitommalla. Saman asianhan se ajaa katollakin. Nyt vaan taitavat paukkupakkaset olla tämän talven osalta takanapäin ja kevätaurinko alkaa lämmittää ja sulattaa myös katolla olevaa lunta. Jos se on vielä nyt pakkaslunta, kannattaa lumipeitettä keventää kenties melkein metristä ainakin pariinkymmeneen senttiin, jopa allekin, niin huolta kattorakenteiden pettämisestä ei ole. Jos olet tilannut nuohoojan lähiviikoiksi, niin olethan varmistanut ”kulkureitin” katolle eli kaivanut katon lapetikkaat esiin?
Huolehdi turvallisuudesta
Lumen pudotuksessa on oltava huolellinen ja varmistettava turvallisuus sekä katolla että maassa. Jos kattokaltevuus on 1:1,5 tai jyrkempi, maan vetovoima on jo melkoinen. Huopa- ja tiilikatoilla jalan ”pito” on tietysti oleelliseesti parempi kuin peltikatolla. Ja vaikka maassa olisikin metri lunta, tekee se pudotessa silti kipeää, kun matkaa maahan on usein vähintään kolme metriä. Niinpä asianmukaiset turvavaljaat tai turvaköysi on välttämätön, varsinkin, jos ei ole vankkaa kokemusta lumen pudotuksesta – ja silloinkin, sillä aina voi lumen alla olla yllättävä jääkertymä ja varsinkin lumikolaa käytettäessä voi tulla odottamattomia horjahduksia. Lapset ja kotieläimet on hyvä pitää sisällä tai varmistaa, että läsnä on koko ajan joku aikuinen, joka pitää perheen pienimmät pois pudotusalueelta. Pakkautunut lumi ja mahdolliset jääpuikot tekevät pahaa jälkeä ihmiseen osuessaan. Ja jos vain mahdollista, kannattaa myös tarkistaa ja välttää lumen pudottaminen rodojen, pensaiden ja omenapuiden päälle.
Kuten viime aikojen tapahtumatkin kertovat, kattorakenteiden mitoitus, rakennemateriaalit ja työn laatu voivat yhdessä tai erikseen aiheuttaa katon romahtamisen, ”vaikka kaiken pitäisi olla kunnossa”. Suosittelemme vahvasti lumen pudotusta em. turvallisuusnäkökohdat huomioiden, jos kertymää on puolenkin metrin paikkeilla.
(Lähde: Rakentaja.fi)
